Tekoälystä puhutaan nyt paljon, ja ChatGPT:n kaltaisten tekoälysovellusten on ennustettu mullistavan työelämää ja -markkinaa. Trust in the Era of AI -raportin mukaan noin neljännes pohjoismaalaisista on vähintään kokeillut tekoälytyökalua, mutta suomalaiset ovat jäämässä jälkeen tekoälyn hyödyntämisessä. Burson Suomen asiantuntijat Johanna Saarinen ja Michael Jääskeläinen sekä heidän pohjoismaiset kollegansa kannustavat kokeilemaan tekoälyä niin töissä kuin vapaa-ajallakin.
Tällä hetkellä noin neljännes (23 %) pohjoismaalaisista on vähintään kokeillut jotain tekoälytyökalua. Eniten tekoälyä käytetään Ruotsissa, jossa 28 prosenttia kertoo ainakin kokeilleensa tekoälyä.
Vastaavasti Suomesta löytyy suurin joukko kansalaisia (39 %), jotka eivät ole koskaan edes kuulleet tekoälystä tai eivät tunne työkaluja.
”Julkaisimme kevään loppupuolella Trust in the Era of AI -tutkimusraportin, jossa selvitettiin pohjoismaalaisten tietotasoa ja suhtautumista tekoälyyn. Vaikka Suomi sijoittui vuoden 2023 digibarometrissa ykköseksi ja päihitti kokonaisuudessaan muun muassa Ruotsin digitalisten teknologioiden edellytyksissä, käytössä ja vaikutuksissa, tekoälyn hyödyntämisessä olemme yksilötasolla selvästi jäljessä”, toteaa Bursonin Suomen tutkimustiimin johtaja Johanna Saarinen.
”Tekoäly otti yhdessä yössä useiden kuukausien ajaksi haltuunsa koko teknologiakeskustelun Ruotsissa. Kohu sai sadat tuhannet kansalaiset kokeilemaan erilaisia palveluita – pääasiassa hauskanpitoon ja peleihin, mutta monet myös yrittivät löytää käyttökohteita, jotka tehostaisivat ja yksinkertaistaisivat heidän arkeaan. Tällä hetkellä keskustelu keskittyy enemmän tekoälyn rajoituksiin ja riskeihin, mutta samalla kun teknologia kypsyy, näemme yhä realistisempia ja turvallisempia käyttökohteita”, toteaa Bursonin Ruotsin teknologiasektorin johtaja Mattias Källman.
Suomalaisten ja ruotsalaisten välinen ero korostuu etenkin naisten tekoälytietoisuudessa. Suomessa lähes puolet naisista (46 %) ei tunne tekoälyä lainkaan, kun Ruotsissa vastaava osuus naisten keskuudessa on vain 16 prosenttia.
Norjassa ja Tanskassa toivotaan vahvempaa luottamusta tekoälyyn
Myös Norjassa tekoälyn kokeilu on pohjoismaalaista keskiarvoa yleisempää, sillä 27 prosenttia norjalaisista on jo kokeillut tekoälytyökaluja.
”Norjalaiset ovat yhä tietoisempia tekoälyn potentiaalista erityisesti tehtävien virtaviivaistamisessa ja tehokkuuden parantamisessa. Meidän on kuitenkin edettävä varoen. Luottamuksen rakentaminen varmistamalla vastuullinen käyttö, läpinäkyvyys ja eettisten huolenaiheiden käsittely on ratkaisevan tärkeää, jotta Norja voi täysin omaksua tekoälyn vallankumouksen”, sanoo Tor Asbjørn Hegge, Bursonin Norjan teknologiasektorin johtaja.
Suomen tavoin myös Tanskassa ollaan ruotsalaisten ja norjalaisten jäljessä tekoälyn käytössä, sillä tanskalaisista noin 23 prosenttia on kokeillut tekoälytyökaluja.
”Tekoäly on yhä mystinen käsite liian monille tanskalaisille. Meidän on tuotava tämä käänteentekevä teknologia osaksi heidän elämäänsä, jotta jokainen voi nähdä omin silmin, kuinka tekoäly voi mullistaa heidän päivittäiset rutiininsa ja työprosessinsa. Mitä nopeammin sukellamme käytännön tekoälyn sovelluksiin, sitä nopeammin luottamus sen kykyihin kasvaa, ja voimme vapauttaa sen koko potentiaalin”, sanoo Andreas Skafte Hedensten, Mindshare Denmarkin strategisen viestinnän johtaja.
Tekoäly näkyy jokaisen arjessa – hyödynsipä sitä omassa työssään tai ei
Kolmannes (33 %) pohjoismaalaisista kertoo luottavansa tekoälyyn etenkin rutiinitehtävien automatisoinnissa. Vastaajat luottaisivat tekoälyn apuun myös data-analyyseissa ja riskienhallinnassa.
”Vaikka tekoälyä ei käyttäisikään omassa työssään, se vaikuttaa myös mediaan ja median kulutukseen. Tekoälyn aikakaudella medialukutaidon ja kriittisen ajattelun merkitys korostuu entisestään”, Saarinen korostaa.
”Ruotsissakin tekoälyn käyttö näkyy jo myös mediatasolla. Esimerkiksi Ruotsin TV4:lla on alettu käyttää tekoälyä suorien lähetysten tekstitykseen ja tekoälyllä on luotu jopa kokonaisen Nöjesguiden-ilmaisjakelulehden numeron”, Källman kertoo.
Samankaltaisia kokeiluja on nähty myös Suomessa esimerkiksi tekoälyradiokanavan muodossa.
”Emme ole vielä edes nähneet, mihin kaikkeen tekoäly pystyy. Mitä pikemmin tekoälyyn tutustuu, sitä paremmin sen mahdollisuuksia pystyy hyödyntämään ja sen uhkiin varautumaan. Luottamus tekoälyä kohtaan riippuu siitä, miten me ihmiset sitä käytämme. Siksi eettisyyden pitäisi aina olla tärkein prioriteetti”, summaa Bursonin teknologiasektorin johtaja Michael Jääskeläinen.
Katso koko tutkimus täältä. Tutkimuksen on toteuttanut Hill & Knowlton. Burson syntyi kesällä 2024 Hill & Knowlton- ja BCW-ketjujen yhdistäessä globaalisti voimansa.
Johanna Saarinen
Account Director, Insight & Analytics
[email protected]
050 301 0518
Michael Jääskeläinen
Director, Head of Technology
[email protected]
050 571 0514